Not alone

Not alone
You're not alone

War- Poets of the fall

Do you remember standing on a broken field
White crippled wings beating the sky
The harbingers of war with their nature revealed
And our chances flowing by

If I can let the memory heal
I will remember you with me on that field

When I thought that I fought this war alone
You were there by my side on the frontline
When I thought that I fought without a cause
You gave me a reason to try

Turn the page I need to see something new
For now my innocence is torn
We cannot linger on this stunted view
Like rabid dogs of war

I will let the memory heal
I will remember you with me on that field

When I thought that I fought this war alone
You were there by my side on the frontline
And we fought to believe the impossible
When I thought that I fought this war alone
We were one with our destinies entwined
When I thought that I fought without a cause
You gave me the reason why

With no-one wearing their real face
It's a whiteout of emotion
And I've only got my brittle bones to break the fall

When the love in letters fade
It's like moving in slow motion
And we're already too late if we arrive at all

maanantai 24. tammikuuta 2011

Unia O_o

Jebaa, aikaisemmassa tekstissä mainitsin Emen& Katan pitämän fiiliskierroksen.
Rupesin sitä näin illalla miettimään viellä enemmän, itse mainiksin että olen nähnyt outoja unia. Ainoastaan parina lähi päivänä, mutta itselleni se on erittäin harvinaista nähdä unia. Yksi niistä oli vähän random, olin kotona ja menin olohuoneeseen jossa on mun oma marsu. Kun mä menin sen luo mä näin kuinka se oksensi ja kuoli, se ei ollu mitään kaunista nähtävää, mun uni hyppäsi seuraavaan tilanteeseen jossa olin äitini kanssa autossa joka ajoi risteyksestä ja meidän eteen tuli auto ja ajoimme sitä täysillä päin. Ja taas se hyppäs tilanteeseen jossa minä kävelen katua pitkin ja minua vastaan kävelee isäni joka tervehtii ja antaa minulle halin. Tähän heräsin aamulla, mutta se mikä näistä unista tekee oudon on se että mä olen ollut kolarissa, rekolan risteyksessä meihin (minä, tyttöystäväni, paraskaveri ja kuski) tuli kolmion takaa auto suoraan kylkeen. Eli tapahtuma oli todellinen, auto ja kuski ei. Toinen unen osa on mun marsusta, itselläni on aivan sairaan lutunen marsu nimeltä Juuso, ongelma on ollut vain se ettei aina meinää muistaa hoitaa tätä karvapalloa, jolloin laimin lyön tehtäviäni omistajana. Toistaiseksi Juuso on ollut terve kuin pukki jo 7-8 vuotta. Eli tässä oli henkilö todellinen tapahtuma ei. Kolmas unen pätkä on pelottavin, se ei ehkä kuullosta pelottavalta että oma isä halaa. Omalla kohdallani se on aivan eri asia, isäni on nimittäin alkoholisti,narkomaani. Hän jätti mutt ja äitini kun olin ehkä 1-2 vanha, koko lapsuuteni isäni on ollut mulle erittäin tärkeä henkilö. Sydämessäni hän on ollut ehkä suurin haavani, hän on luvannut jotain ja rikkonut sen, hän harvemmin välittää mitä minulle kuuluu, en näe häntä usein. Viimeksi vuos sitten, aina kun kuulen hänestä hänellä on asiat huonosti joka taas masentaa minua. Hän on ihana ihminen joka satuttaa vahingossa, hän on ihminen jolla elämä menee viemäristä alas. Mä en osaa nyt kertoa hänestä enempää koska en halua avata vanhoja haavoja taas, mutta tästä johtuen mulle on erittäin outoa nähdä isä halaamassa minua kun hän unessa kävelee minua vastaan. Näillä unilla on jokin tarkoitus, toivon saavani tämän joskus selville, Kiitos kun jaksoit lukea tekstini. Toivottavasti osaat käsitellä sitä arvokkaana koska sitä tämä on jos vain osaa nähdä oikein. http://www.youtube.com/watch?v=5WCgX4VQp2o

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti