Not alone

Not alone
You're not alone

War- Poets of the fall

Do you remember standing on a broken field
White crippled wings beating the sky
The harbingers of war with their nature revealed
And our chances flowing by

If I can let the memory heal
I will remember you with me on that field

When I thought that I fought this war alone
You were there by my side on the frontline
When I thought that I fought without a cause
You gave me a reason to try

Turn the page I need to see something new
For now my innocence is torn
We cannot linger on this stunted view
Like rabid dogs of war

I will let the memory heal
I will remember you with me on that field

When I thought that I fought this war alone
You were there by my side on the frontline
And we fought to believe the impossible
When I thought that I fought this war alone
We were one with our destinies entwined
When I thought that I fought without a cause
You gave me the reason why

With no-one wearing their real face
It's a whiteout of emotion
And I've only got my brittle bones to break the fall

When the love in letters fade
It's like moving in slow motion
And we're already too late if we arrive at all

sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Jakso lähestyy loppuaan

Nyt on taas yksi viikko takana, oli ihan sika jees viikko. Jos mä katsoisin koko viikon katsausta tää viikko ois menny ihan hyvin. Ainoo mitä tällä viikolla on parina iltana joutunut pohtimaan vähän menneisyyttä, ja sitä millainen itse oikeasti on. Ens viikkoa odotellessa, se on viimeinen kokonainen viikko jonka vielä vietän orimattilassa ja sitten kutsuu lukio jakso :'< Tulee ikävä koko luokkaa, ja kaikkia ihania immeisiä ketä siell on </3 Kiitos koko luokalle taas yhdestä ihanasta jaksosta ja suurista muistoista ^^ Ps. Tilanteessa jossa sinusta tuntuu ettei kukaan sinua kuule, niin mun puoleen voi aina kääntyä.
Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)